Muuton järjestelemistä ja uuden elämän alkua

Eilen oli mukava päivä kaiken kaikkiaan. Entisen kanssa ruvettiin järjestelemään muuton yksityiskohtia ja jakamaan meidän vähää omaisuutta. Toisaalta meillä ei pahemmin ole mitään jaettavaa. Jotain hyvää siis siitäkin, että tykkää elää askeettisesti ja ilman turhaa materiaa. Eipähän ole mitään mistä riidellä.

Muuton jälkimainingeissa pohdimme elämää ja tulevaisuutta muutenkin. Juttelimme Entisen tulevaisuuden suunnitelmista ja opinnoista. Mietimme toisillemme tulevia poika/tyttöystäviä ja miten käy meidän päätökselle olla ystäviä. Kuitenkin vielä on helppo sanoa, että totta kai ollaan kavereita aina, mutta helposti mieli muuttuu tai sitten vaan ajaudutaan erilleen ja pikkuhiljaa yhteys katkeaa. Jotenkin nyt on helpompi jutella ja puhua sekä toisaalta huomaan paremmin ne suhteen ongelmat ja asiat, jotka olisi pitänyt hoitaa kuntoon. Toisaalta en ole katkera erostamme. Selkeästi olemme kulkeneet jo pitkään eri suuntiin elämässämme.

Oli kuitenkin hieman outoa jutella Entisen kanssa, kuinka iskeä naisia ja mistä niitä löytyisi. Toisaalta mikäs siinä ei oppi ojaan kaada. Pitää vaan varmaan oikeasti alkaa luottaa siihen, etten ole se kömpelö ja ujo ihminen, miksi itseni tunnen. Vaan kenties minulla on jotain, joka viehättää ja jonka avulla voin naisia iskeä. Kommentteja tuohon suuntaan on nyt kuitenkin tullut aika monelta taholta. Jotenkin sitä on rakentanut itsestään tietynlaisen kuvan ja sitä on vaikea rikkoa, vaikkei se kuva olisikaan totta. Tosin en kyllä tiedä missä tuota omakuvaa voisi lähteä muuttamaan ja treenaamaan taas tuota flirttailun jaloa taitoa. Olen nyt kahtena peräkkäisenä viikonloppuna ollut käymässä yökerhoissa, ja ei ne oikein ole minun juttu. Ihan mukavaa niissä on käydä kavereiden kanssa, mutta ei vaan tunnu semmoiselta paikalta josta löytyisi minua innostavaa seuraa. Toisaalta olen kyllä hieman epävarma siitä mistä yleensäkään löytyisi. Taitaa olla, että nautin nyt vaan sinkkuudesta ja katselen rauhallisin mielin, että mitä tuleman pitää.

Mitäköhän blogista tämän päätöksen jälkeen tulee? Ei enää ruikutusta ja valitusta, joten ei enää ihmisille päivittäistä sosiaalipornoannosta. Kai sitä kuitenkin aina jostain löytyy kirjoittamista ja miettimistä. Tämä on vain vanhan loppu ja uuden alku. Toisaalta aina tulee ihastuksia ja uusia rakkauksia joista voi kirjoitella ja miettiä, joten olkaa huoleti, hippi antaa teille teidän jokapäiväisen kurkistuksen omaan mieleensä ja sen Dalí -maisiin maisemiin. Katsotaan siis mielenkiinnolla mitä tästäkin taas seuraa.