Jotenkin tuntuu blogitteluun tulevan aina välistä kuukauden parin taukoja. Nyt on kai taas aika kirjoitella ja päivittää kuulumisia. Pitäisi varmaan aloittaa kertauksella mitä kaikkea sitä onkaan tapahtunut toukokuun jälkeen.
Tässä muutamassa kuukaudessa onkin ehtinyt tapahtua paljon asioita ja mukaan mahtuu niin musiikkia kuin myös rakkautta. Ensimmäisenä voisi mainita Sweden Rock festarin, joka järjestettiin kesäkuussa lähellä Ronnebyta. Sweden Rock oli loistavasti järjestetty festari, josta jäi kyllä hyvät muistot ja ajatus, että tänne voisi joskus myös palata. Erityisesti Judas Priestin keikka oli näkemisen arvoinen. Samoiten muutamia itselle uusia artisteja päätyi ihan levyhyllylle asti. Disturbed ja Volbeat tekivät vaikutuksen ja yllättivät iloisesti. Minusta yksi festarien annista onkin uusien bändien löytäminen. Muutenkin kyllä Ruotsin reissu laajensi jo ennestään laajaa musiikki kokoelmaani. Mukaan tarttui edellä mainittujen yhtyeiden lisäksi monia uusia tuttavuuksia. Lisäksi jotkin tutut saivat uusia merkityksiä ja niihin takertui paljon uusia muistoja. Sweden Rockin lisäksi tänä kesänä on nähty myös Iron Maiden ja viimeisimpänä Deep Purple eilen. Noita rockin suuria nimiä onkin siis tälle kesälle kasassa jo hyvä annos.
Musiikin lisäksi Ruotsin reissusta jäi paljon muutakin käteen. Uusia ystäviä, mukavia muistoja ja jäipä ruotsiin 14 kg läskiäkin. Näin jälkikäteen mietittynä reissu oli minulle todella antoisa ja tarpeellinen. Sitä taas kerran on saanut uusia tapoja katsella tätä maailmaa. Tietysti niin hassua ja outoa se onkin niin Ruotsissa ollessa tuli tutustuttua myös Neiti R:n ja nyt viime viikonlopusta asti olemme olleet avoliitossa, elikkäs saman katon alle sitä tuli muutettua. Olisin kyllä kovasti kummastellut ja jopa naureskellut, jos joku olisi tammikuussa sanonut faktana, että muutan elokuussa yhteen oman kullan kanssa reilun 90 neliön asuntoon, ja lisä bonuksena kaksi koiraa. Toisaalta asiat vain tapahtuu ja tuokin asia vain tapahtui. Tärkeintä kuitenkin oli se, että meistä molemmista tuntui se hyvälle ja luonnolliselle. Tämä viikko onkin sitten purettu tavaroita ja yritetty löytää kaikelle oma paikkansa. Hiemanhan tuo on hakemista ja uskonkin, että vielä huonekalut ja muutkin tavarat hieman vaihtavat paikkoja ennen kuin se oikea järjestys löytyy.
Pikkuhiljaa tässä varmana myös elolle löytyy se oma järjestys, pikkuhiljaa yhdessä olon opettelua ja arkirutiineiden luomista. Varmaankin tulee hetkiä jolloin ei helposti palaset loksahda paikalleen toisen kanssa ja toisen rytmien ja tekemisien kanssa, mutta kompromisseilla ja luovuudella niistäkin pääsee yli. Syksyn tullen tässä pitäisi alkaa varmaan tosissaan miettiä, minkä lajin tai lajien kanssa sitä aikoo viettää aikaansa kotona olemisen ja koirien lenkittämisen ohella. Jotenkin kaipaan jotain uutta suuntaa ja tekemistä. Kilpatanssia lupasin kokeilla testailu mielessä uudestaan ystävän kanssa, mutten kovin tosissani ainakaan vielä. Aikaa se veisi varmaan hieman liikaa, mutta jos silloin tällöin kävisi treeneissä. Saa nähdä innostuuko siitä yhtään, vaiko tuntuuko se jotenkin sellaiselta, että se oli kivaa silloin joskus, mutta nykyisin taakse jäänyttä elämää. Toinen laji, jota olen miettinyt, on Capoeira, siinä olisi kuitenkin hieman tanssillisia elementtejä mukana. Juokseminen jatkuu harrastuksena varmaankin miten aika ja muut treenit antaa myöten lenkeillä käymisen. Syyskuun kuudentena on tarkoitus Kuopio maratonilla juosta puolikas maraton. Hieman jännittää kyllä mennä ensimmäistä kertaa ”kisaamaan” juoksussa. Tokihan tuo on omaan tahtiin juoksemista ja se kisaaminen lähinnä oman aikarajan saavuttamista. Silti on kyllä kiva tuollaistakin kokeilla. Eihän sitä tiedä jos ensi vuonna kokeilisi kokonaista maratoniakin.
Pitänee yrittää nyt löytää arjesta myös hieman aikaa ja energiaa taas blogitteluunkin, ettei tällaisia monen kuukauden välejä pääsisi taas syntymään. Innolla kuitenkin odottelen mitä taas tulevaisuus tuo tullessaan.
torstai 14. elokuuta 2008
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)