Eilinen Prisma oli kaikesta saarnaavuudestaan huolimatta ihan mukavaa katsottavaa. Tai no mukava on ehkä hieman väärä termi. Kuitenkin maalailtiin maailman tuhoa ja muuta ei niin mukavaa. Siinä haastateltiin jotain tyttöä joka asuu Manhattanilla ja sen mielestä luonnon avaruutta kuvastaa hyvin se miten Broadway jakaantuu kahdeksi kaduksi 5th Avenuen kohdalla. Siis häh? Luonnonavaruutta kuvastaa täysin keinotekoinen ihmisen luoma maisema. Onhan tuo kohta tietysti hulppean näköinen, mutta ei se kuvaa luontoa millään tavalla. Ei siis olekaan ihme, että sanotaan ihmisten olevan vieraantuneita luonnosta, eivätkä käsitä kuinka paljon ekologisia palveluita luonto tarjoaa ja kuinka paljon oikeasti on maapallon hyvin voinnilla merkitystä.
Jos ajatusmalli oikeasti on tuollainen, kuin kyseisellä naisella, niin en ihmettele niin paljoa sitä kuinka välitinpitämättömiltä ihmiset välillä tuntuvat luonnon suhteen. Kaippa se ajatusmalli on sitten sellainen, että kerta kaupasta saa ja metrolla pääsee, niin ei meillä ole hädänpäivää. No en voi itseänikään kehua aina, kyllähän sitä on helppo moralisoida asuen itse kerrostalossa ja käyttäen palveluita siinä missä muutkin. Varsinkin välillä tulee ostettua ”turhia” asioita, ja tehtyä asioita jotka voisi tehdä toisin tai jättää tekemättä.
Ruokavaliotakin olen perustellut ekologiseettisin perustein, mutta silti en välttämättä jaksa aina miettiä onko käyttämäni ruokavalio kuitenkaan se ekologisin vai olisiko minulla varaa petrata. Toisaalta onko tarvetta hakea aina kaikkein ekologisinta vaihtoehtoa, vai riittääkö se, että yrittää parhaansa ja yrittää löytää tasapainon ekologisuuden ja kuitenkin mukavuuden välillä. Pitäisi jaksaa joskus kaivaa tutkimuksia lähialueella tuotetun luomulihan ja kalastetun kalan ekologisuudesta verrattuna kasvisruokaan, sillä noista aina välillä kuulee risteäviä väitteitä. Jos joku lukijoista tietää jotain lähdettä niin minulle saa vinkata.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti